perjantai 12. kesäkuuta 2015

Kirjoittamisesta

Ajattelin aloittaa minäkin kirjoittamisen asioista, jotka askarruttavat minua ja ympärilläni monia. Niistä samoista, joista paljon keskustellaan ystävien kesken ja joista näin ollaan yhdessä kantamassa huolta. On olo, että välillä olisi sanottava. Siispä ajattelin sanoa, jos tulee ilimotuksia. En tiedä tuleeko tätä koskaan kukaan lukemaan.

Elän sanalla sanoen aivan keskellä lapsuudestani hamaan keski-ikään asti minulle niin rakasta vanhoillislestadiolaisuutta. Usko Jumalaan on voimavara välillä raskaassakin arjessa ja erityisesti se antaa toivon paremmasta, ikuisesta elämästä. 

Ajattelemieni aiheiden käsittely saattaa vaikuttaa ongelmakeskeiseltä. Tämä ei kuitenkaan missään tapauksessa ole itsetarkoitus. Jos näin käy, tämä on tietenkin ikävää, koska haluaisin, että elämän kalleimmat asiat olisivat positiivisia. Näen kuitenkin mainitulla uhallakin tarpeelliseksi kirjoittaa lähinnä sellaisista, asioista, jotka ovat herättäneet keskustelua.

Tarkoitus on käsitellä jokaisessa kirjoituksessa yhtä tai enintään muutamaa asiaa ja useimmiten myös ilmoittaa, mitä nämä asiat ovat. Eli yritän välttää piilomerkityksiä. Pyrin kirjoittamaan asioista, joista pystynyt myös puhumaan, ja tavalla, joka toteutuu tosielämässänikin. Kuitenkaan muutamastakin eri syytä minun ei ole kohtuudella mahdollista laittaa alle omaa nimeäni.

2 kommenttia:

  1. Aito keskustelu on aina elämän ja tulevaisuuden - siis myös siionin kevään merkki! Ja sille on tilausta varsinkin kun Päivämies ei siihen vielä rohkene - ja kun Kotimaa24 tukehtui ja sai näivetystaudin liberaaliteologisella yksisilmäisellä pakkosyötöllään...

    VastaaPoista
  2. Kiitos Markku kommentista, joka oli blogikokeiluhistoriani ensimmäinen.
    Palkinnoksi tästä tarjoan sinulle viinerikahvit pikakahvipisteellä, jos satun sinua näkemään. Ja tietenkin jos satun tunnistamaan vielä. Joskus pällistelit poron kanssa Päikkärissä.

    VastaaPoista