tiistai 17. marraskuuta 2015

Mitä kuuluu evankeliumin kokonaisuuteen?

Erilaiset iskulauseet ovat tehokkaita ja niitä on aina käytetty myös sananjulistuksessa. Jeesuksella oli tehokas iskulause, joka osui syvälle Messiasta kiihkeästi odottavien juutalaisten sielujen ytimiin - kuulijasta riippuen joko ”parantaen tai pahentaen".
”Mutta sitte kuin Johannes oli vankiuteen annettu ylön, tuli Jesus Galileaan, saarnaten Jumalan valtakunnan evankeliumia, Ja sanoi: aika on täytetty, ja Jumalan valtakunta on lähestynyt: tehkäät parannus ja uskokaat evankeliumi.” (Mark. 1:14-15)
Tämä Jumalan valtakunnan evankeliumi on ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta, joka käänsi maailman kirjat aiempaan nähden kerrassaan nurin niskoin: takaisin oikeaksi!

Meillä kristillisyydessä on käytössä myös seuraavanlainen iskulause:

Evankeliumin kokonaisuuteen kuuluvat myös neuvon, nuhteen, opetuksen ja kurituksenkin sanat."

Onkohan kukaan pysähtynyt miettimään, mitä tämä hokema tarkoittaisi. Vaikka se on jo kauan sitten vakiintunut ja vaikka usko herättääkin ojentautumaan siivoon elämään, ei sanonta ole aivan totta. Fraasit ovat petollisia juuri silloin, kun ne ovat siinä määrin oikeansisältöisiä, ettei niiden tarkkaan merkitykseen tule kiinnittäneeksi huomiota.

Evankeliumin kokonaisuuteen kuuluu sanoma jokaisen ihmisen syntien tähden ristiinnaulitusta ja kuoleman voittaneesta Jeesuksesta Kristuksesta.

Muuhan tarkoittaisi, että neuvon, nuhteen, opetuksen ja kurituksenkin sanojen puuttuessa evankeliumi ei olisi vielä kokonaista evankeliumia. Että jotain vielä puuttuisi täydestä evankeliumista ja tarvittaisiin siten vielä jotain lisää.

Eli että Kristuksen voitto synnistä, kuolemasta ja perkeleestä oli kyllä kelpo alku, kiitos siitä hänelle, mutta täydeksi ja kokonaiseksi ilosanomaksi tämän täydentävät vasta neuvon, nuhteen, opetuksen ja kurituksenkin sanat?

Ei kiitos! Laki ja evankeliumi ovat tässä menossa iloisesti sekaisin.
"Sillä wihollinen tuo aina uusia ja uusia opinkappaleita, niin hurskaassa muodossa, että niiden kautta tulewat horjuwat sielut ja sydämet wietellyiksi. - Emme huoli kuunnella töiden opettajia, ewankeliumin wäärentäjiä, jotka sotkewat ewankeliumin ja lain sekaisin, ja niin sekaopillaan eksyttäwät arat omattunnot ja sydämet pois oikeasta elämän ja rauhan lähteestä, se on Jeesuksen täydellisestä lunastuksesta. Se on wanhan kärmeen kawala ansa, jolla hän ihmisiä kietoo omakseen; että hän näyttää wanhaa alusta saarnattua Ewankeliumia niin woimattomaksi ja waikuttamattomaksi, että sitä pitää alkaa muuttamaan, toisin saarnaamaan ja toisin kirjoittamaan. Uskon saarna on muka löysää ja pehmeää, ihmiset owat waipuneet uneliaisuuteen ja syntiin. Sentähden ei sowi muka tällä ajalla saarnata uskoa, wain pitää saarnata töistä ja pyhityksestä, että ihmiset heräisiwät parempaan walwomiseen ja totisempaan kilwoitukseen. Tässä ilmestyy toinen tapa saarnata ja kirjoittaa. Tällä eksytetään omattunnot uskon sanasta ja Jeesuksen ansioista töihin ja lakiin.” Leonard Typpö 1904, Armo ja totuus, ynnä kristillisiä kirjeitä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti